Tulosta
Edellinen | Takaisin etusivulle | Seuraava
”Onneksi julkinen sektori näyttää latua. Ympäristöministeriö sähköistää rakentamisen lupaprosesseja, maanmittauslaitos uskoo avoimeen dataan, Kela ja verottaja tekevät järkeviä asioita. On tärkeää huomata, että emme puhu kanavista, päätelaitteista ja palveluista, vaan kasvusta, kehittämisestä ja tulevaisuudesta.”
Ville Tolvanen 27.9.2012

Mihin muutos tähtää?

Digimaailmasta tehoa ja inhimillisyyttä

Liiketoiminta kasvaa tulevaisuudessa yhä enemmän ja nopeammin digitaali- ja virtuaalimaailmassa. Vuoteen 2030 mennessä digitaalinen arvonluonti kasvaa yhtä suureksi kuin materiaalinen. Syntyy paljon kokonaan digitaalisia tuotteita ja palveluita; lisäksi digitaalisuus tuo älykkyyttä fyysisiin tuotteisiin ja ympäristöihin. Digitaalisuus ja tiedon avoimuus, kuten julkisten tietokantojen avaaminen, luovat uudenlaisia, globaaleja liiketoiminnan mahdollisuuksia.

Suomessa on vahvaa ICT-osaamista, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti tuotteiden ja palveluiden kehityksessä. Osana tuotantoa kehittyvät myös erilaiset suunnittelu- ja simulointityökalut sekä uudet tuotantomenetelmät, kuten 3D-tulostus. Digitaalinen tuotanto, palveluosaaminen ja Suomen maine tuotantoystävällisenä maana estävät suunnittelu- ja tuotantotoiminnan karkaamisen muualle. Teollisuus tukee vahvoja kasvualueitamme, joita ovat esimerkiksi cleantechiin liittyvät tuotteet, palvelut ja osaaminen. Vahvan brändiosaamisen kytkeminen digitaalisiin ja virtuaalisiin tuote- ja palvelukonsepteihin lisää arvonluontia.

Roboteille rutiinit, ihmiset hoitavat ihmisiä

Erilaisten palvelujen tarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä. ICT:n tarjoamilla mahdollisuuksilla voidaan kuitenkin helpottaa ratkaisevasti esimerkiksi ikääntyvien ihmisten kotona asumista. Kamerat, anturit ja seurantajärjestelmät tuottavat reaaliaikaista, tarkkaa tietoa ohjauksen ja suunnittelun tueksi. Yhä useammat palvelut toimivat jatkossa verkossa vuorokauden ympäri, ajasta ja paikasta riippumatta. Turvallisuus eri muodoissaan, erityisesti tietoturvallisuus, on tulevaisuuden kasvava osaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien alue.

Digitalisointi tehostaa palvelujen tuotantoa. Palveluntuotannossa käytetään yhä enemmän yhteisöllistä internet- ja sisältöosaamista ja tiedon tuotantoa. Näin palvelut voidaan suunnitella ja toteuttaa joustavasti ihmisten tarpeista lähtien. Palvelujen tuottajien joukko monipuolistuu, kun henkilöltä henkilölle -palvelut ja vapaaehtoisverkostot toimivat esimerkiksi omaishoidossa ja senioriosaajia käytetään mentoreina.

Monet yhteiskunnan toiminnot on automatisoitava ja robotisoitava tulevaisuudessa, sillä työvoima vähenee ja globaali kilpailu edellyttää toimintojen tehokkuutta. Partnerirobotit toimivat tulevaisuudessa ihmisten apuna niin kotona kuin töissäkin. Diginatiivien panos palvelujen kehittämisessä on merkittävä. ICT:n ja automaation lisääntyminen on omiaan houkuttelemaan nuorta työvoimaa myös perinteisen teollisuuden pariin. Digitalisoitumisen ansiosta vapautuvia resursseja voidaan suunnata yhä enemmän ihmisläheiseen työskentelyyn.

Kansalaiset mukaan jalostamaan tietoa

Kansallisen kilpailukyvyn terävöittäminen edellyttää joustavaa ja mahdollistavaa hallintoa. Hallinnon nopeus ja tehokkuus vaikuttavat monella tavalla kansantalouden tasapainoon ja kasvuedellytysten syntymiseen. Tehokkuutta tarvitaan raskaaksi käyneen julkisen sektorin kustannusten karsimiseen. Keskeistä hallinnon kehittämisessä on tiedon avoimuus sekä digitaalisuus ja virtuaalisuus, jotka lisäävät kansalaisten osallisuutta yhteiskunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Parhaiden käytäntöjen löytymistä voidaan tukea myös nopeiden kokeilujen avulla. Digitaalisuus ja tuottavuuden lisäys liittyvät yleensä toimintatapainnovaatioihin.

Hallinnon palveluja voidaan parantaa monipuolisella julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Palvelut pitää kehittää ihmisten tarpeista lähtien. Tietoa jalostava yhteistyö toimii, kun kansalaiset ja yritykset osallistuvat kehittämisen kaikkiin vaiheisiin tiedon kokoamisesta jalostamiseen ja hyödyntämiseen. Kontrollointi muuttuu ehdottavaksi hallinnoksi, ja käytössä ovat esimerkiksi osallistava budjetointi ja suunnittelu. Hallinnon digitaalisuus mahdollistaa myös yritysten paremman palvelun ja uusien liiketoimintakonseptien kehittämisen.

Älystä tulee pula äly-yhteiskunnassa

Yhteiskunnallinen ajattelu ja teknologian hyödyntäminen etenevät teknologiaa hitaammin.

Digitaalisten palveluiden suuri aalto on vasta aluillaan. Siksi yhteiskuntaa täytyy kehittää uudella tavalla ja jopa uusilla vallan rakenteilla. Yritykset eivät voi toimia digitaalisen kilpailun vaatimalla nopeudella yhteiskunnassa, jossa kaikki muut toimivat teollistamisen ajan malleilla. Äly-yhteiskunnassa osaamisesta tulee suurin niukkuustekijä, josta taistellaan entistä kovemmin. Huippuosaaja haluaa toimia siellä, missä hänellä on parhaat edellytykset rakentaa uutta.

 

Edellinen | Takaisin etusivulle | Seuraava