Tulosta
Edellinen | Takaisin etusivulle | Seuraava
”Jos haluamme menestyä, tulee meidän olla yhä fiksumpia, yhä luovempia ja yhä nopeampiliikkeisiä.”
Marko Kivelä 8.9.2012

Mihin muutos tähtää?

Joustava ja ketterä Suomi menestyy

Menestyäkseen tulevaisuudessa Suomen on oltava ketterä kansantalous, sillä maailman muutoksia on vaikea ennakoida. Riskien hallinta ei auta, vaan on löydettävä keinot, joilla Suomi pystyy menestymään yllätyksistä huolimatta. Julkisen sektorin tärkein tehtävä on rakentaa toimintaympäristö, joka auttaa nopeiden muutosten ja epävarmuuden hyödyntämisessä.

Epävarmuustekijöiden joukko on kirjava. Kiinan ja Venäjän poliittinen tilanne, politiikassa yleistynyt populismi, länsimaiden hidastunut talouskasvu ja kansainvälisen finanssijärjestelmän heikkoudet aiheuttavat merkittävää epävakautta. Ennakointia vaikeuttavat myös ilmastonmuutos, ihmisten eriarvoistuminen, globaali muuttoliike ja ”globaalien nomadien” eli kaikkialla liikkuvien ihmisten yleistyminen. Tekniikan huima kehitys, esimerkiksi uudet energiantuotantomuodot kuten kylmäfuusio, ja tietotekniikassa singulariteetti, eli tietokoneiden kyky tehdä uusia tietokoneita, saattavat muuttaa koko talousjärjestelmää.

Monipuolisuus tuo puskuria äkkiliikkeille

Suomen on kyettävä rakentamaan itselleen monipuolinen elinkeinorakenteen mosaiikki, sillä yksittäisiin osaamisiin investoiminen on uhkarohkeaa. Vankan talouden perustan muodostavat alemman jalostus- ja erikoistumisasteen yritykset, jotka palvelevat myös lähimarkkinoita ja toimivat puskurina globaalin talouden äkkiliikkeille ja kysynnän muutoksille.

Talouskasvu edellyttää viennin ainutlaatuisuutta ja monipuolisuutta. Pienenä maana Suomen pitää olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan, jotta pystymme hyödyntämään talouden nopeat kasvuilmiöt. Meidän on oltava aktiivisia arvoverkoissa, jolloin pääsemme käyttämään globaaleja resursseja ja osaamista. Avainroolin saamme silloin, kun pystymme tarjoamaan muille jotain ainutlaatuista ja vaikeasti kopioitavaa.

Julkinen ja yksityinen sektori voivat yhdessä tuottaa vaikeasti kopioitavia palveluja maailman markkinoille. Koko maan kattava innovaatiostrategia tai julkisen hallinnon yhteinen tulevaisuuden ennakointityö ovat esimerkkejä tulevaisuuden osaamisen vientituotteista. Suomi voi myös toimia edelläkävijänä luotettavien joukkorahoituspalveluiden tuottajana; kerätä internetissä pääomia suomalaisille pk-yrityksille ja tarjota samoja palveluja venäläisille innovaatioyrityksille.

Joustava sääntely voi olla tärkeä kilpailukeino tulevaisuudessa, sillä kaikilta mailta edellytetään yhä enemmän resilienssiä eli sitkeää sopeutumista. Suomella on hyvä lähtökohta, sillä pienenä maana pystymme reagoimaan nopeasti ja ketterästi. Jos kehitämme säännöksemme tukemaan joustavaa ja nopeaa päätöksentekoa, voimme olla jopa maailman nopeimmin sopeutuva toimintaympäristö.

Joustoa työntekijöille, tukea yrittäjille

Ihminen voi hyvin, kun hän pääsee hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Yksilön on voitava liikkua muuttuvien tilanteiden ja omien toiveidensa mukaan osaamisesta ja työstä toiseen. On tarjottava enemmän mahdollisuuksia ja kannusteita itsensä työllistämiseen. Vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä on menestynyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa, se vaatii osittaista uudistusta. Meidän on kyettävä kouluttamaan monipuolisia ja moniin rooleihin taipuvia, aktiivisia yksilöitä kapea-alaisten erikoisasiantuntijoiden sijaan. Tarvitaan myös työelämän ja koulutuksen tiiviimpää yhteistyötä.

Yrittäjyyden tukemiseksi tarvitaan rakenteiden uudistusta. Yrittäjät pystyvät hyödyntämään nopeasti lyhytkestoiset kasvuilmiöt, mikä edellyttää kuitenkin riskinottoa. Riskipitoiset hankkeet voivat toteutuessaan tuottaa merkittävää kansantaloudellista etua. Tällaisiin hankkeisiin lähteville yrittäjille pitäisi rakentaa turvaverkko, joka ei ainakaan rankaise aktiivisuudesta sosiaalietuuksien menetyksellä. Yksi ratkaisu olisi osa-aikayrittäminen, joka mahdollistaisi yrittämisen samanaikaisesti palkkatyön kanssa. Rakenteita on uudistettava, jotta kaiken jouston ei tarvitse tapahtua yksilötasolla. Tämä vaatii yritys- ja työlainsäädännön uudistamista.

 

Edellinen | Takaisin etusivulle | Seuraava