Tulosta
Takaisin etusivulle | Seuraava
”Omassa ihanneyhteiskunnassani, tulevaisuuden Suomessa,  vallitsee vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja yhdessä tekemisen onnistumisen kokemus. Kaikki ovat yhdessä luomassa entistä paremmin voivaa Suomea kestävän kehityksen mukaisesti. Siinä Suomessa hyvinvoinnin edistäminen on trendikästä jokaisessa ikäluokassa ja vähemmistössä.”
Vilma Kankaanpää 1.11.2012

MITEN ENNAKOINTI SYNTYI?

Mistä Suomelle uusia suuntia

Hallituksen tulevaisuusselonteon valmisteluun liitettiin ensimmäistä kertaa erillinen ennakointivaihe, jonka tarkoitus oli etsiä Suomelle uusia suuntia uudella tavalla. Syksyllä 2012 organisoituihin teemaryhmiin osallistui suuri joukko asiantuntijoita. Lisäksi www.2030.fi-sivustolla ja aluetilaisuuksissa käytiin laaja kansalaiskeskustelu. Pohjana olivat kevään nettikysely, aineistoanalyysi ja työpajat, joiden avulla seulottiin ennakointityön kuusi teemaa.

Ennakoinnin avulla kestävää kasvua ja hyvinvointia

Tulevaisuus 2030 -ennakointityön tavoitteena oli luoda näkemyksiä tulevaisuuden suunnista. Hallitus sopi toimikautensa alussa, että se antaa eduskunnalle tulevaisuusselonteon, jonka teemana on kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi. Tarkastelu ulottuu vuoteen 2030, joten tämän päivät teini-ikäiset ovat merkittäviä suunnannäyttäjiä. Ennakointityössä tarkasteltiin myös muualla tehtyjä ennakointitutkimuksia ja ennakointityötä.

Ennakointityötä toteuttamaan kutsuttiin riippumattomia tutkimuksen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Ministeriöiden ja etujärjestöjen vaikutus kanavoidaan varsinaiseen selontekoon. Asiantuntijoiden työpajatyöskentelyssä haettiin raikkaita ja rohkeita ideoita sekä toivottuja tulevaisuuskuvia vuoteen 2030. Koko työn keskiössä oli ihminen kaikkine tarpeineen. Tarkoitus oli tunnistaa sellaisia kestävän kasvun ja hyvinvoinnin lähteitä, jotka ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Sen sijaan tavoitteena ei ollut esittää ratkaisuja, toimenpide-ehdotuksia eikä kattavaa visiota tulevaisuudesta.

Seuraava vaihe on tulevaisuusselonteon linjausten valmistelu eli strategiatyö. Ennakoinnin tulokset yhdessä muiden keskeisten tulevaisuusaineistojen, kuten kansainvälisen benchmark-työn kanssa, ovat työn lähtökohta.

Miksi Suomelle tehdään ennakointityö ja tulevaisuusselonteko?

Hallitus antaa kerran vaalikaudessa eduskunnalle yhteiskunnan pitkän ajan valintoja käsittelevän tulevaisuusselonteon. Kunkin selonteon aihepiiri on rajattu erikseen joihinkin 10–20 vuoden ajanjaksolla keskeisiin, politiikkalinjausten kannalta strategisiin kysymyksiin. Selonteko esittää hallituksen näkemyksen käsiteltävänä olevasta asiakokonaisuudesta ja siihen liittyvistä politiikkalinjauksista. Selonteon käsittelyyn osallistuu hallituksen ohella eduskunta, ja se tarjoaa aineksia myös laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Valtioneuvoston kanslia vastaa tulevaisuusselonteon valmistelusta ja aikanaan valmistuvien linjausten toimeenpanon edistämisestä.

Miten ennakointi tehtiin, ja ketkä osallistuivat?

Ennakointityö toteutettiin tarvelähtöisesti Valtioneuvoston kanslian, Sitran, Suomen Akatemian ja Tekesin yhteistyönä. Ennakoinnin teemojen valitsemiseksi tuotettiin laaja analyysiaineisto: osallistuvien organisaatioiden muutosvoima-aineistot, laajat kansainvälisten ja kotimaisten tutkimus- ja selvitysraporttien analyysi ja yhteenveto sekä kyselytutkimus sosiaalista mediaa hyödyntäen.

Teemojen valinnassa käytettiin myös asiantuntijatyöpajoja ja laajaa eri kansalaisryhmien osallistamista. Lisäksi hyödynnettiin top-down- ja bottom-up –lähestymistapoja sekä laajaa vuorovaikutusta.

Lopputuloksena oli kuusi varsinaista sisältöteemaa ja neljä horisontaalista teemaa.

Varsinainen ennakointityö toteutettiin vuorovaikutteisia työpajoja hyödyntäen. Kussakin kuudessa sisältöteemassa oli kaksi puheenjohtajaa, joiden vastuulla työpajojen vetäminen ja raportointi olivat. Työpajojen puheenjohtajista toinen edusti yrityksiä ja toinen yliopisto- ja korkeakoulumaailmaa. Lisäksi teemoja läpileikkaaville horisontaalisille näkökulmille – globaali, ICT, osaaminen ja resilienssi – oli omat asiantuntevat lähettiläänsä.

Alueiden ja nuorten näkemykset saatiin mukaan ennakointityöhön järjestämällä ministerien johdolla alueellisia keskustelutilaisuuksia seitsemällä yliopistopaikkakunnalla. Aluetilaisuuksissa ravisteltiin totuttuja ajatuskulkuja, kun peruskoululaiset, lukiolaiset ja ammattiin opiskelijat kertoivat odotuksiaan. Lisäksi toteutettiin sidosryhmäkeskusteluja sekä hyödynnettiin blogi-kirjoituksia ja keskustelua verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Kansainvälisen näkemyksen integroimiseksi käytiin vuorovaikutteisia keskusteluja kansainvälisten huippuasiantuntijoiden kanssa. Tarkoitus on vielä suorittaa laajempi kansainvälinen validointi ja benchmark.