Tulosta
Edellinen | Takaisin etusivulle | Seuraava
”Kansantuotenumeroiden nousuista ja laskuista kiisteleminen on toki joissain tilanteissa järkevää, mutta lähivuosikymmenten muutostarpeiden kannalta kyse on lillukanvarsista.”
Teivo Teivainen 22.11.2012

Millaista Suomea tavoittelemme 2030?

Suomalainen elintarviketuotanto on resurssitehokasta, ja se edistää hyvinvointia

-Suomessa syödään puhdasta, paikallisesti tuotettua ruokaa

Vuonna 2030 Suomessa on toimiva paikallinen elintarviketuotanto. Myös terveyttä ja hyvinvointia edistävä elintarvikeyrittäjyys on vahvistanut asemaansa. Paikallisruoan tuotantoa on helpotettu muun muassa kevennetyillä hygieniavaatimuksilla. Kansallinen lainsäädäntö tukee pienimuotoista, tilalla tapahtuvaa jatkojalostus- ja myyntitoimintaa. Paikallinen elintarvike-, kierrätys- ja biopolttoaineyrittäjyys toimivat hyvin Suomessa. Myös elintarvikkeiden logistiikkaketjun lyhentäminen, elintarvikeketjun monitorointi ja viisas maankäyttö elintarvikkeiden ja biopolttoaineiden tuotannossa tukevat päästövähennysten saavuttamista. Elintarvikejätteen ja hävikin määrä on minimoitu niin kotitalouksissa kuin elintarviketuotannossa. Maatilojen energiatuotanto on kytketty tilojen maataloustuotantoon. Valistuneiden kuluttajien ruokailutottumukset edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ja lihansyönti vähenee huomattavasti vuodesta 2012.

Ruoka- ja elintarviketuotanto on huomattava päästöjen lähde, mutta siinä on mahdollista saavuttaa jonkin verran päästövähennyksiä. Terveelliset ruokailutottumukset tukevat suomalaisten hyvinvointia ja pienentävät lääke- ja sairauskuluja. Valinnoillaan kuluttajat voivat vaikuttaa myös elintarvikejätteen minimoimiseen.

Kun talouskasvu painopiste siirtyy länsimaista kehittyville markkinoille, on entistä kannattavampaa panostaa paikalliseen ruoan tuotantoon, joka tarjoaa myös työtä. Toisaalta myös maatalouden oma energiatuotanto parantaa osaltaan vähän vaihtotasetta.