Tulosta
Edellinen | Takaisin etusivulle | Seuraava
”Kun oppisimme vielä tulevaisuudessa olemaan luottavaisempia, anteliaampia, avoimempia ja auttavaisempia toisia kohtaan, sekä kunnioittamaan muita tasa-arvoisina ihmisinä sosiaalisista asemista riippumatta, saisimme hyvän ja kestävän yhteishengen, joka edistäisi kaikkien terveyttä.”
Elviira Rahkia 1.11.2012

Mihin muutos tähtää?

Oppimisen ja työnteon saumaton liitto

Suomessa jokainen tekee osuutensa yhteiskunnan hyväksi. Tämä on uuden yhteiskuntasopimuksen perusta: vastuuta on yhtälailla kansalaisilla, yhteiskunnalla ja työnantajilla.

Työn tekeminen on arvokasta ja tärkeää. Työnteon lisääminen on ainoa keino luoda Suomeen kasvua ja ylläpitää hyvinvointia. Työllisyysastetta on nostettava. Meidän pitää löytää keinot, joilla koko kansakunnan resurssit otetaan käyttöön. Työn tekeminen pitää kuitenkin ymmärtää laajasti: se on kaikkea toimintaa yhteiseksi hyväksi.

Nykyisiä koulutus- ja työmarkkina- ja sosiaaliturvajärjestelmiä on uudistettava rohkeasti, koska ne ovat liian raskaita, jäykkiä ja lannistavia. Ne eivät riittävästi ohjaa ihmisiä monipuoliseen ja aktiiviseen tekemiseen. Tilalle on luotava uusi oppimisen, työn ja yrittäjyyden saumaton kokonaisuus, jossa kaikenlainen toimeliaisuus on aina kannattavampaa kuin passiivisuus. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus rytmittää uudella tavalla palkkatyötä, yrittäjyyttä ja kouluttautumista ja vapaaehtoistyötä. Tukijärjestelmien yksinkertaistaminen säästää rahaa ja vapauttaa eri viranomaisten sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten resursseja konkreettiseen työhön.

Työmarkkinajärjestelmän pitää muuttua edunvalvojasta uudenlaisten sopimusten ja työsuhteiden kehittäjäksi. Työn teettäminen pitää tehdä niin helpoksi, että lyhytkestoisiakin tehtäviä kannattaa tarjota.

Uudessa yhteiskuntasopimuksessa on määriteltävä uudelleen työn tekemisen ja sosiaaliturvan ehdot. On päätettävä, mitkä sosiaaliset palvelut järjestetään verovaroin, mitkä kansalaisjärjestöjen kautta ja mitkä ovat yksilön omalla vastuulla. Kaikille ei voida kustantaa samoja palveluja, mutta on yritettävä turvata oikeat palvelut kaikille niitä tarvitseville. Kansalaisten keskinäinen luottamus on rakennettava myös uudelta pohjalta.

Oppiminen ja työnteko sulautettava yhteen

Koko ihmisen elämä lapsuudesta vanhuuteen on oppimista ja toimintaa. Kaikenikäiset ihmiset voivat tehdä jotain työtä, vaikka pieninäkin palasina. Esimerkiksi eläkeikäiset, osittain työkykyiset ja vanhempain- ja hoitovapaalla olevat voisivat osallistua nykyistä enemmän työelämään. Työnteko tuo myös mielekkyyttä ja hyvinvointia elämään.

Työelämä ja koulutus pitää saada toimimaan tiiviisti yhdessä. Kouluihin tarvitaan lisää valmennusta työelämään ja yrittäjyyteen. Opettajat voisivat käydä tutustumassa erilaisiin työpaikkoihin ja työpaikoilta voisi tulla vierailevia ohjaajia kouluihin. Ammattitaitoja voisi oppia myös mestarin ja kisällin tapaan. Työvoimatoimistoista voisi tulla ”työtoreja”, jotka saavat tekijän ja tarpeen kohtaamaan.

Oppimiskykyä, tiedon hallintaa ja itseilmaisua

Suomessa on hyvä koulutusjärjestelmä, mutta työmarkkinoilla on käynnissä globaali murros ja tiedon määrä verkossa kasvaa räjähdysmäisesti. Koulun pitää opettaa ihmisiä hankkimaan tietoa, arvioimaan sen merkitystä ja hyödyntämään sitä. Työelämä tarvitsee ihmisiä, jotka pystyvät koko ajan oppimaan uutta. Oppimiskyky vahvistaa itseluottamusta ja muutosvalmiutta. Henkistä sopeutumiskykyä tarvitaan myös erilaisten kriisitilanteiden varalta. Koulun pitää ottaa huomioon ihmisten erilaisuus ja auttaa jokaista löytämään oma yksilöllinen tapansa oppia. Jokaisen osaamista tarvitaan, ja kaikki otetaan mukaan.

Verkko- ja lähiopetuksen monet yhdistelmät

Peruskoulussa pitää yhdistää verkossa oppiminen ja yhteisöllinen keskusteleva luokkaopetus. Pisa-palkittu Suomi voi nousta hyvän varhaiskasvatuksen ja peruskoulun johtavaksi maaksi, joka tuotteistaa verkko-opetusta ja opetuskonsepteja vientituotteiksi.

Suomessa pitää erikoistua globaalissa työnjaossa huippuosaamiseen ja korkean jalostusarvon tehtäviin. Korkeakouluopetuksessa tieteen ja käytännön pitää yhdistyä nykyistä paremmin. Korkeatasoisen perustutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitus on turvattava. Avainasemassa ovat tohtoreiksi koulutetut ja globaalisti verkottuneet, joiden kautta omaksutaan kansainvälistä tutkimustietoa. Suomen pitää ottaa entistä vahvemmin tutkimuskäyttöön myös ainutlaatuiset tietopankkinsa ja rekisterinsä.

 

Edellinen | Takaisin etusivulle | Seuraava