Tulosta
Edellinen | Takaisin etusivulle | Seuraava
”Meidän ei pidä keskittyä puihin ja kantoihin, vaan siihen, että Suomi on maailman paras kehittämään uusiutuvien materiaalien ratkaisuja, jotka korvaavat fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia tuotteita. Esimerkiksi mikrokuitusellua voitaisiin käyttää tulevaisuudessa korvaamaan hiilikuitua materiaalina autoissa ja veneissä. ”
Lauri Peltola 3.10.2012

Mihin muutos tähtää?

Vastuullisuus ja resurssitehokkuus ovat tapa toimia

Kaiken liiketoiminnan lähtökohtana on vastuullisuus. Tuotteet ja palvelut on tuotettu mahdollisimman resurssitehokkaasti, niin energian kulutuksen kuin materiaalinkäytönkin suhteen. Tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ja tarjonta perustuvat ihmisten tarpeisiin. Toisaalta myös kuluttajat toimivat vastuullisen kuluttamisen periaatteiden mukaan. Ihmisten tarpeista lähtevät, vastuullisesti tuotetut tuotteet ja palvelut tarjoavat runsaasti globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia. Kestävää liiketoimintaa, yrittäjyyttä ja kuluttamista voidaan tukea osittain myös kansainvälisten sopimusten ja standardien avulla. Suomi voi toimia aloitteellisesti näiden ohjauskeinojen kehittämiseksi ja tiukentamiseksi. Suomalaiset tarvitsevat rohkeutta olla resurssitehokkuuden esimerkkimaa ja edelläkävijä.

Yrittäjäystävällinen Suomi hyödyntää murroskohdat

Suomen kasvun mahdollisuudet perustuvat yrittäjyyteen ja globaalien arvoverkostojen hallintaan. Yrittäjyyttä ja investointeja haittaavat ”antikannustimet” on poistettava. Uusien kannustimien ja tukimuotojen on tehtävä Suomesta houkutteleva toimintaympäristö, jotta saamme maahamme osaajia ja uutta liiketoimintaa. Suomi voi profiloitua ketteränä innovaatioympäristönä. Suomen rooli arvoverkostojen osaajana on kehittää maailman parhaita liiketoimintakonsepteja. Arvoverkostoja voi synnyttää esimerkiksi hiilitehokkuuden, energiatehokkaan rakentamisen, uusiutuvan energiantuotannon, hyvinvointipalvelujen, verkko-oppimisen ja pilvipalveluiden ympärille.

Kehityspolkujen murroskohdat – fossiilisten polttoaineiden vähentäminen, uudet teknologiat ja kansainvälinen kilpailu – tarjoavat mahdollisuuksia uudenlaisille yhteistyömuodoille, innovatiivisille kokeiluille ja kasvulle. Ratkaisuja pitää etsiä tieteellisen monialaisuuden sekä yritysten ja yliopistojen yhteistyön kautta. Myös koulutus tulisi uudistaa monialaisuutta tukevaksi. Koska suomalaiset osaajat ovat yksinään kovin pieniä, tarvitaan yhteistyöosaamista. Suomessa vallitsee vahva keskinäinen luottamus, mikä on loistava pohja kilpailuetua luoville kumppanuuksille.

Kasvun tueksi tarvitaan julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä järjestöjen yhteistoimintaan perustuvia toimintamalleja. Suomen on käytettävä julkisia hankintoja keinona suosia uusiutuvalla energialla tuotettuja tuotteita ja palveluita. Näin voimme edistää suoraan cleantech-liiketoimintaa kotimaassa ja tarjota referenssejä kansainväliseen myyntiin. Myös hallinnon pitää toimia ketterästi ja ennakoida tulevia muutoksia.

Energia- ja materiaaliosaamisesta uutta liiketoimintaa

Maapallon elinkelpoisuuden säilyttäminen edellyttää uusia innovaatioita energiantuotantoon ja materiaalien käyttöön. Suomi voi luoda liiketoimintaa konseptoimalla järjestelmiä ja kokeilemalla uusia toimintatapoja. Resurssitehokkuuteen ja vähähiilisyyteen liittyvä osaaminen, teknologia ja systeemiset muutokset tarjoavat valtavasti kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia.

Ympäristöinnovaatioiden käyttöönottoa voidaan tukea referenssilaitosten ja kokeilutoiminnan avulla. Suomessa syntyy hyviä innovaatioita, mutta uusien teknologioiden käyttöönotto ja kaupallistaminen on valitettavan heikkoa. Referenssilaitokset tarvitsevat sekä poliittista että rahoituksellista tukea.

 

Edellinen | Takaisin etusivulle | Seuraava